2. 2 sunnuntain teksti
Tässä viime sunnuntain Evankeliumi teksti, joka on Luukaan Evankeliumista luvusta 2
Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: "Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle." Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, "kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa". Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: - Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.
Tässä Luukkaan evankeliumin kohdassa on syvällisiä teemoja, jotka voivat koskettaa myös nykypäivän ihmistä. Ensinnäkin siinä korostuu odotus ja toivo – Simeon oli odottanut koko elämänsä ajan luvattua pelastusta, ja hän sai nähdä sen toteutuvan Jeesuksessa. Tämä voi muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on säilyttää usko ja luottamus tulevaan, vaikka emme aina näe heti odottamiamme muutoksia. Toiseksi, kertomuksessa korostuu myös valon ja pelastuksen ulottuminen kaikille kansoille. Tämä on ajankohtaista erityisesti maailmassa, jossa on paljon jakautuneisuutta ja vastakkainasettelua. Evankeliumin sanoma muistuttaa meitä siitä, että jokaisella ihmisellä on arvo ja että Jumalan rakkaus ei ole rajattu vain tietylle ryhmälle. Kolmanneksi, Simeonin sanat tuovat esiin rauhan teeman. Hän koki täyttymyksen ja sai lähteä rauhassa, koska oli nähnyt Jumalan pelastuksen. Tämä voi puhutella nykypäivän ihmistä, joka etsii merkitystä ja täyttymystä elämäänsä. Rauha ei synny vain ulkoisista olosuhteista, vaan syvästä luottamuksesta ja uskosta johonkin itseä suurempaan. Tämä kohta haastaa meidät miettimään, mistä me itse etsimme toivoa, valoa ja rauhaa elämässämme. Se kutsuu meitä myös avaamaan sydämemme ja näkemään toiset ihmiset arvokkaina, riippumatta taustasta tai kansallisuudesta.Hyvää sunnuntaita kaikille!
