Hengellisesti kipeänä?

Kun sydän on kipeä – hengellisestä kivusta

Usein, kun joku sanoo olleensa hengellisesti kipeä, ei kyse ole flunssasta tai mistään fyysisestä vaivasta. Hengellinen kipu on jotain näkymätöntä mutta silti hyvin todellista. Se on sisäistä särkyä, murhetta tai väsymystä, joka painaa mieltä ja sielua. Se voi olla tunnetta siitä, että sydän on levoton tai ikään kuin painunut kasaan – kuin näkymätön taakka olisi laskeutunut hartioille.

Tällainen kipu voi ilmetä monin tavoin. Se voi olla suuntavaiston kadottamista elämässä, tunne siitä, ettei tiedä minne on menossa tai miksi. Se voi olla kokemus siitä, että yhteys omaan sisimpään tai Jumalaan on katkennut tai ainakin hämärtynyt. Toisinaan se näkyy toivottomuutena, tyhjyytenä tai kysymyksinä, joihin ei löydy vastauksia. Voi olla, että rukoukset tuntuvat kaikuvan tyhjyyteen tai että hengellinen elämä maistuu laimealta, jopa merkityksettömältä.

Juuri tällaisessa tilanteessa ihminen tarvitsee eniten lohtua ja hyväksyntää – hetkeä, jossa saa vain olla. Saa olla väsynyt, eksyksissä tai rehellisesti rikki, ilman pelkoa tuomitsemisesta. Hengellinen kipu on osa elämää, eikä se tarkoita epäonnistumista uskossa tai heikkoutta ihmisyydessä. Päinvastoin, se voi olla merkki siitä, että ihminen käy läpi jotakin syvää ja merkityksellistä.

On hyvä muistaa, että vaikka suhde Jumalaan tuntuisikin joskus vaikealta tai etäiseltä, Jumala ei katoa mihinkään. Häneen voi luottaa myös silloin, kun itse ei jaksa uskoa tai ymmärtää. Hän kestää meidän kipumme, kysymyksemme ja keskeneräisyytemme. Jumalan luona saa olla rikki, surullinen, vihainen – tai hiljainen. Hän ei hätkähdä meidän heikkouttamme. Hän tuntee meidät ja rakastaa meitä silloinkin, kun emme itse jaksa rakastaa itseämme.

"Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän,
hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli."
(Psalmi 34:19)

"Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon."
(Matteus 11:28)

"Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
en pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani."
(Psalmi 23:4)

Jos sinä olet tänään hengellisesti kipeä, tiedä tämä: et ole yksin. Ja juuri nyt, tällaisena kuin olet, sinulla on lupa tulla Jumalan luo. Hän on lähellä särjettyä sydäntä.

Pohdittavaksi:

• Milloin olet viimeksi tuntenut olosi hengellisesti väsyneeksi tai eksyneeksi?

• Miltä tuntuu ajatus siitä, että Jumala kestää sinun kipusi ja epävarmuutesi?

• Mitä lohduttavaa löydät Psalmeista tai Jeesuksen sanoista juuri nyt?

• Miten voisit antaa itsellesi luvan olla keskeneräinen Jumalan edessä?

Kirjoitanut: Eemeli Falk